Palattuani takaisin Suomeen päätin jäädä muutamaksi päiväksi vanhempieni luokse Bembööleen, koska miesystäväni on Amerikassa enkä halunnut viettää päiviäni yksin. Muutaman päivän aikana minulle nousi korkea kuume ja vanhempien holhous rupesi lopulta käymään hermoilleni, vaikka hyväähän he tarkoittivat. Berliinin reissun jälkeinen henkinen väsymys taisi kuitenkin yllättää ja lopulta päädyinkin loppuviikoksi kotiin miettimään asioita itsekseni ja toipumaan.
Ollessani yksin syvennyin miettimään kaikenlaisia asioita, että en saanut kolmen päivän aikana aikaiseksi juurikaan mitään. Saatoin istua tuntikausia sohvalla, sängyllä tai kylpyammeessa pohdiskellen miltä minusta nyt tuntuu, olenko jotenkin kasvanut ihmisenä matkani jälkeen ja mitä odotan tulevaisuudelta. Samaan aikaan huomasin, kuinka paljon rupesin suunnittelemaan elämääni miesystäväni ympärille ja kuinka paljonkaan häntä ikävöin. (Näiden päivien aikana olin kaakaon suurkuluttaja siitä huolimatta, että se on ihan pirun kallista!)
Mietiskelyn aikana oloni parani päivä päivältä ja torstai-iltana uskaltauduin vierailemaan CouchSurfing -tapaamisessa Helsingissä (googlaa couchsurfing tai tsekkaa juttu työharjoittelublogistani http://parmesaaniberliinissa.blogspot.de/search/label/couchsurfing) Ilta oli ihana ja sain paljon uusia tuttavuuksia sekä pääsin treenaamaan mm. saksankieltä. Onneksi uskaltauidin ulos, muuten olisin tullut mökkihöperöksi ajatusteni kanssa!
