7. elokuuta 2018

Jätevesi jota et näe joka päivä

Oletko koskaan matkustanut asuntovaunulla tai autolla? Minä olen reissannut lapsuuteni kesälomat perheeni kanssa ympäri Suomea joka kesäloma, halusin tai en. Se oli aina yhtä jännittävää, sillä paikat jossa kävimme olivat kivoja, mutta samalla oli tylsää viettää suurin osa ajasta pikkuveljen ja vanhempien kanssa. Kukapa ei olisi näin ajatellut 12-vuotiaana? Ensimmäisen kesätyöni jälkeen olen saanut jäädä kesäksi kotiin ja viimeisimmän kerran olen nukkunut asuntovaunussa lukioaikoina. Kymmenen vuoden tauon jälkeen hyppäsin viideksi päiväksi vanhempieni mukaan perinteiseen karavaanireissuun Pohjois-Suomesta kohti etelää. Ja kuinka nostalgista ja puhuttelevaa se olikaan!

Torisevan rotkojärvet, ihana pysähdypaikka Virroilla!

Asuntovaunuilu tai autoilu on erityisen hauskaa, sillä sinulla on käytännössä oma pikku asunto mukana kaikkialla minne menet. Ajattele: sänky, jääkaappi, kaasuliesin, puhdas vesi, lämmitys, sähkövirtapistokkeet, säilytystilaa vaatteille, astioille, ongille ja muille tavaroille sekä tietenkin wc. Aina mukana! Karavaanailu on myös oiva tapa huomata kuinka paljon jätettä tuotat. Pienessä tilassa on pienet roskikset, joita tulee tyhjentää vähän väliä kolmen hengen edestä. Puhumattakaan harmaajätevesi- ja wc-säiliön tyhjentämisestä asianmukaiseen paikkaan.

Leirintäalueilla hyödynnetään pääsääntöisesti julkisia suihkuja ja vessoja, joten jäteveden määrä esim. harmaajätevesisäiliössä ei vastaa todellista päivän kulutusta. Jätevettä kuitenkin kertyy akuutin vessahädän tai nopean hampaidenpesun yhteydessä, kun julkiseen vessaan ei jaksanut iltamyöhään kävellä. Olen lapsena päässyt tyhjentämään jätevettä isän kanssa ja ilman tätä kokemusta en olisi oppinut jäteveden perussanastoa. Nimittäin kotitaloudesta syntyvä jätevesi jaotellaan kahteen osaan: mustajätevesi eli vessavesi ja harmaajätevesi, joka syntyy mm. keittiön, pyykinpesun, siivouksen ja peseytymisen yhteydessä.

Sitä unohtaa (tai ei muuten vain huomaa) asioita, joita ei näe arjessa. Isän tyhjentäessä harmaajätevesiastiaa mietin, kuinka paljon tuossa vedessä on kemikaaleja mm. saippuan ja tiskiaineen jäljiltä. Ja ajattele sitä todellista jäteveden määrää, jota emme edes näe! Kemikaalit tunnetusti rehevöittävät vesistöjä ja hajoamattomat kemikaalit päätyvät kaloihin, joka taas päätyy ruokapöytään.  Thadaa, what goes around comes around. Suomessa rehevöitymistä pyritään hidastamaan asianmukaisella jäteveden käsittelyllä ja sitä koskevilla säädöksillä. Suomen vesiensuojeluyhdistysten liiton mukaan jätevedet puhdistetaan erittäin tehokkaasti, mutta yhdyskuntajäteveden mukana kulkeutuu kuitenkin haitallisia aineita mm. pesuaineista. Kuormitus suhteessä vesimäärään on kova ja puhdistettu jätevesi heikentää veden laatua. Mitä minä voisin tehdä asian eteen?

Marttojen sivuilta löytyy hyviä vinkkejä ja kursseja konkreettisiin tekoihin kotona ympäristön puolesta (rakastan muuten heidän slogania: "Elämä on parasta itse tehtynä!). Googlaamalla löytää mielenkiintoisia bloggaajia, esim. Trashless, tai kotimaisia ekotuotteita, esim. Saaren Taika, joiden avulla voi muokata omaa arjen kulutusta ympäristölle kevyemmäksi. Olen kokeillut viime aikoina kotitekoisia vartalovoiteita, suihkusaippuaa ja dödöjä. Seuraavaksi voisin miettä kemikaalittomia siivousaineita, joista Trashless-blogissakin vinkkaillaan!

Mutta voiko yksi kuluttuja omassa taloudessaan vaikuttaa näin suuriin asioihin? Luin viime vuonna Ylen sivuilta Jenni Frilanderin kirjoittaman näkökulman päästökeskustelusta, jossa todetaan lopuksi toiveikkaasti:

"- miten mikään teko voisi olla turha, jolla edistetään sitä, että voisimme vielä muutaman vuosikymmenen päästä elää mielekästä elämää tällä planeetalla?"