Mikromanagerointia vai ympäristötekoja?

Olen törmännyt viimeisen viikon aikan useaan eri lähteeseen ja sosiaalisen median julkaisuun muovittomasta arjesta tai ainakin sen vähentämisestä. Muovittoman maaliskuun kampanja on alkanut ja se on tavoittanut hyvin ainakin oman lähipiirini. Ekologisista elämäntavoista on tullut trendi jo jonkin aikaa sitten ja ympäristöystävällisempiä tuotteita markkinoidaan kovaa vauhtia niin tavallisissa ruoka- kuin verkkokaupoissakin. Mielestäni söpöimmät ekologiset tuotteet mihin olen törmännyt, olivat Eko Arjen bambulangasta virkatut kestovanulaput. Jos käyttäisin vanulappuja, olisi hauskaa virkata sellaiset itse!

Muovi täyttää planeettaamme hurjaa vauhtia ja siitä uutisoidaan jatkuvasti. Muoviton maaliskuu haastaa pohtimaan valintoja oman arjen kulutuksessa. Kodin kuvalehti on antanut 21 hyvää vinkkiä muovittomaan maaliskuuhun haasteesta kiinnostuneille. Monet bloggaajat, kuten Uusi Muusa, ovat innostuneet Zero Waste-elämäntapaohjeista, jossa tavoitellaan roskatonta ja jätteetöntä elämää. Aiheesta on myös ymmärtääkseni  julkaistu saman tyyppisiä kirjoja kuin KonMari-villityksen aikaan. Lisäksi HS on uutisoinut naisesta, joka haastoi itsensä kuukauden mittaiseen muovittomaan elämään. Lopputulema oli, että tänä päivänä muoviton elämä on lähes mahdotonta.

Mielestäni on hyvä, että kulutukseen ja ympäristöön liittyvä uutisointi on pinnalla. Jokainen voi vaikuttaa pienissä arjen asioissa ympäristöönsä, jos vain haluaa. Jo kestokassin käyttäminen on iso askel, sillä suomalaiset käyttävät HS:n uutisen mukaan noin 55 muovikassia vuodessa. Se on noin 4,6 muovikassia kuukaudessa henkilöä kohden. Koen, että omat elämäntapani ovat muuttuneet pikkuhiljaa ekologisemmaksi seuraamalla aktiivisesti uutisia ja partioharrastuksen myötä. Reissuni Afrikassa on havahduttanut miten pienellä voi pärjätä pitkään. Vielä on kuitenkin paljon tehtävää, mitä voisin tehdä seuraavaksi?

Kiireen tunteen välttämisellä voi saada paljon ympäristötekoja aikaiseksi, jolloin voi vähentää pikaruokaloissa asiointia, R-kioskien kertakäyttöisiä kahvikuppeja ja valmisruokia. Vinkkejä kuluttamisen vähentämiseen löytyy netistä hyvin helposti. Ohjeita ei kuitenkaan kannata noudattaa orjallisesti ja turhaa mikromanagerointia tulisi välttää. Kaikissa kampanjoissa on sama tavoite: ympäristön suojeleminen ja kulutuksen vähentäminen. Itse pidän asioiden tiivistämisestä ja yksinkertaistamisesta. Jos olisin journalisti ja saisin tehtäväkseni julkaista lehteen kymmenen vinkkiä muovittomaan maaliskuuhun tai ylipäätään ympäristön suojeluun, ne olisivat jotakuinkin seuraavia:

     1. Kierrätä roskat parhaasi mukaan
     2. Käytä kestokassia
     3. Suosi ruokavaliossa kasviksia, vähennä lihan käyttöä jos pystyt
     4. Älä heitä ruokaa roskiin
     5. Älä osta mitään turhaa
     6. Hyödynnä kirpputoreja
     7. Suunnittele ostoslistasi ennen kauppaan menoa
     8. Kokkaa ja leivo itse
     9. Luovu autosta
     10. Satsaa kunnollisiin hankintoihin, ettei uutta tarvitse ostaa vähään aikaan

Vinkit tulivat mieleen ajoilta, jolloin vedin ryhmää omassa lippukunnassani ja suoritimme seikkailijaikäisten kanssa ympäristö-merkkiä. Näistä on helpompi lähteä liikkelle, ennen kuin aloittaa muovin mikromanageroinnin. Tietenkin haluan kannustaa kaikkia kokeilemaan muovittomampaa arkea, sillä se varmasti avaa silmiä omista kulutustottumuksistaan. Näin karrikoituna se on kuitenkin turhaa, jos ei esimerkiksi laita roskia roskiin.

Itselläni suurin haaste on autosta luopuminen työmatkan takia sekä laiskat päivät, jolloin ei jaksa tehdä itse ruokaa. Isoja muovikasseja ruokakaupoista en juurikaan osta, mutta hedelmäpusseja tulee kyllä käytettyä, sillä niitä voi hyödyntää bio- ja sekajätteiden lajittelemiseen. Vahvuudet ovat ehdottomasti kestokassin ja kirpputorien hyödyntäminen hankinnoissa sekä askartelu kierrätysmateriaaleista. Kotona monet asiat tehdään itse, kuten leivät ja leivonnaiset, majoneesit, kastikkeet, hapankerma ja kondensoitu maito. Miesystävä on innostunut myös väsäilemään etikkaa, kombuchaa ja tepachea (näistä lisää myöhemmin). Tavoitteena olisi, että joku päivä voisin luopua autosta kokonaan ja liikkua pyörällä. Lisäksi olisi hauskaa haastaa itsensä viikon mittaiseen Zero Waste-haasteeseen ja oppia uutta!

Jouluna 2017 ommeltu kahvikassi

Apua, toivottavasti tästä ei tullut mikään saarna tai palopuhe! Pakko kuitenkin myöntää, että kierrättäminen sekä oman hiilijalanjäljen ja kulutustottumuksien tutkailu ovat arkinen intohimoni. Tärkeintä on, että jokainen löytäisi omat tavoitteensa kulutuksen vähentämiseen, oli se sitten muutamasta muovikassista luopumista tai takapuolen pyyhkimistä uusiokäyttöisellä rievulla. Kukin tavallaan.

Toivottavasti sait tästä ja linkkaamistani jutuista intoa kokeilla jotain uutta! :)