11. maaliskuuta 2018

Konnichiwa Nippon!

Lapsuudessa meillä näkyi RTL2-kanava, mistä pystyi katsomaan saksaksi dubattuja tv-sarjoja, kuten Bel Airin prinssiä tai tunnettuja amerikkalaisia elokuvia. Kanavatarjontaan kuului myös lasten piirretyt ja erilaiset anime-sarjat, kuten Pokemon, Digimon, Dragon Ball ja Sailormoon. Saksan alkeet tuli opittua nopeasti, kuten "Finde deine sieben Dragon Balls, und deine Wünche werden wahr!" (Käännös: Löydä seitsemän lohikäärmekuulaa ja toiveistasi tulee totta)

RTL2-kanavan myötä lähdin tutustumaan muihin piirettyihin ja anime-sarjoihin, japanilaisiin sarjakuviin eli mangaan sekä erilaisiin draama-sarjoihin. Niiden myötä on päässyt tutustumaan jollain asteella japanilaiseen kulttuuriin, mutta tiedon ja oppimisen jano ei ole lakannut. Lukioaikoina aloinkin haaveilemaan matkasta Japaniin. Halusin nähdä tämän erikoisen maailman ja kulttuurin omin silmin sekä tietenkin päästä maistelemaan maan herkkuja.

Nostalgisen alustuksen jälkeen on ilahduttavaa kertoa, että olen vihdoin varannut ensimmäisen matkani Japaniin kevääksi 2018! Olemme varanneet miesystäväni kanssa lennot Nagoyaan pääsiäisen jälkeen ja tarkoituksena on ihmetellä kirsikankukkia ja muuta ihanaa kahden ja puolen viikon aikana.

Kuvan lähde: Max Pixel, FreeGreatPicture.com

Matkan suunnittelu on ollut jouhevaa erityisesti miesystäväni ansiosta. Hän on käynyt useita kertoja Japanissa ja moni asia on hänelle entuudestaan tuttua, kuten bussipassit, suica-kortit ja matkalaukkujen säilytysokeroiden hinnat. Matkasuunnitelmiimme vaikuttaa paljon kirsikankukkien kukinta-aika ja olemme seuranneet aktiivisesti ennusteita. Tällä hetkellä ennusteet kertovat kukinnan olevan ajoissa, joten suuntaamme ensimmäisenä Tokyoon ihastelemaan parasta kukinta-aikaa.

Matkan suunnittelu on minulle hyvin erilaista kuin aikaisemmin. En osaa juurikaan lukea tai puhua paikallista kieltä (pahoittelut, jos otsikko on kirjoitettu väärin), joten mahdollisimman moni asia kannattaa varata tai ostaa etukäteen, kuten hotellit, bussipassit tai ajanvaraukset vaikkapa Akihabaran pöllökahvilaan. Olen ymmärtänyt, että moni japanilainen ei osaa kovin hyvin englantia. Perusfraasit ja numerot ovat kutakuinkin hallussa, mutta en kuitenkaan jännitä ihmisten kohtaamista tai asiointia vieraalla kielellä. Uskon maailmalliseen elekieleen, kynään ja paperiin sekä hymyyn. Uskon myös, että kielitaito kehittyy puhumalla ja paikallaiseen kohteliaisuuteen tottuu.

Ennen kaikkea odotan ruokaa, onseneita, temppeleitä ja kauniita maisemia sekä paikallisia tuoksuja. Toivon, että pääsisin oppimaan maan tapoja ja kulttuuria sekä toivottavasti tutustumaan myös paikallisiin ihmisiin. Odotan innolla käyntiä Nikkon onseneissa, Kamakuran bambu-puutarhassa sekä Takayaman Spring Festivaalissa. Kyoto ja Tokyo ihastuttavat varmasti. Tuskin maltan odottaa lähtöä, enää 20 päivää jäljellä ja olen Tokyon vilskeen keskellä!

Ajatukseni Japanin matkastani pähkinän kuoressa:

Ensimmäinen matkani maailman toiselle puolelle jännittää.
Matkavarustus mietityttää.
Paikallisten nuudeli- ja juoma-automaattien räplääminen kutkuttaa.
Julkinen liikenne ja kirsikankukat innostavat.
175cm pitkä, valkoinen, lievästi ylipainoinen rastapää seikkailemassa Japanissa naurattaa.

Sakura Festival 2009. Kuvan lähde: Wikimedia commons

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti